Omenakakku.

Vinkkejä onnistumiseen

Kypsyys kannattaa tarkistaa tikulla nimenomaan taikinan kohdalta, ei suoraan omenaviipaleen alta, sillä omena pitää kosteutta ja voi antaa väärän vaikutelman raa’asta taikinasta. Yleisin virhe on käyttää liian mehevää, pehmeää omenalajiketta, jolloin viipaleet painuvat paiston aikana taikinaan ja pohja jää tahmeaksi — hapokas ja kiinteä omena, kuten Granny Smith, säilyttää muotonsa paremmin. Jos pinta ruskistuu liian nopeasti ennen kuin keskusta on kypsä, peitä kakku löysästi foliolla loppupaistoajaksi. Tarkista myös oma uunisi todellinen lämpötila tarvittaessa uunin paistoaikoja koskevasta oppaasta, sillä 5–10 asteen poikkeama voi pidentää tai lyhentää paistoaikaa selvästi.

Viipaleiden ohuus vaikuttaa myös lopputulokseen: liian paksut viipaleet jäävät raaoiksi keskeltä, kun taikina on jo kypsä. Leikkaa omenat mieluummin ohuiksi, noin 3–4 millin viipaleiksi, jolloin ne kypsyvät samassa tahdissa taikinan kanssa. Jos taikina vaikuttaa sekoituksen jälkeen erityisen paksulta, lisää ruokalusikallinen ylimääräistä jogurttia — omenoiden mehukkuus vaihtelee lajikkeittain ja voi vaatia pientä säätöä nesteen määrään.

Voin ja sokerin vatkaaminen kunnolla kuohkeaksi ennen munien lisäämistä on toinen tärkeä vaihe: jos vatkausaika jää liian lyhyeksi, kakusta tulee raskas eikä se kohoa tasaisesti. Munat kannattaa lisätä yksi kerrallaan ja odottaa, että ne sekoittuvat täysin ennen seuraavaa — muuten seos voi erottua ja taikinasta tulee epätasainen paistettuna.

Millä aineksia voi korvata?

Jogurtin voi korvata piimällä tai hapankermalla — piimä tekee taikinasta hieman kevyemmän, hapankerma taas täyteläisemmän. Kaurahiutaleiden tilalla toimii yhtä hyvin lisäys vehnäjauhoa, jos hiutaleita ei ole kaapissa, mutta silloin kakusta tulee hieman tasarakenteisempi eikä yhtä mureneva. Gluteenittoman version saa käyttämällä gluteenitonta kaurahiutaletta ja -jauhoseosta suoraan samoilla määrillä. Maidottomaan versioon sopii kasviperäinen jogurtti ja margariini voin tilalla. Omenoiden sijaan tai lisäksi taikinaan voi sekoittaa kourallisen omenapiirakassa käytettyä täytettä muistuttavan rusina-kanelisekoituksen, tai vaihtaa omenat päärynöihin samalla määrällä — paistoaika pysyy tällöin lähes samana. Kaneli-sokeriseoksen voi laajentaa lisäämällä hyppysen kardemummaa syvyyden vuoksi.

Miten tarjoillaan ja säilytetään?

Omenakakku on parhaimmillaan haaleana, jolloin omenaviipaleiden tuoksu ja taikinan pehmeys pääsevät parhaiten esiin; kylmänäkin se maistuu hyvältä mutta rakenne tiivistyy. Tarjoile kahvin kanssa sellaisenaan tai lusikallisen vaniljakastikkeen tai kermavaahdon kera — sama tarjoilutapa toimii myös kuivakakun tai piimäkakun rinnalla, jos katat isomman kahvipöydän. Kakku säilyy huoneenlämmössä tiiviissä rasiassa 2–3 päivää, jääkaapissa jopa viikon; jääkaappisäilytys sopii erityisesti, jos omenat ovat hyvin mehukkaita. Kakun voi pakastaa kokonaisena tai paloina tiiviisti kääräistynä enintään pari kuukautta — sulata huoneenlämmössä muutama tunti ennen tarjoilua, jotta rakenne palautuu parhaiten.

Jos kakkua tarjoillaan seuraavana päivänä, kannattaa pitää se tiiviisti peitettynä jo jäähtymisen jälkeen: näin omenaviipaleet eivät pääse kuivumaan ja kaneli-sokeripinta säilyy rapeana pidempään. Isommalle joukolle kakun voi myös leikata valmiiksi neliöiksi ja tarjoilla lautasella kermavaahtotupon kanssa — silloin jokainen pala saa oman annoksen omenaa ja taikinaa tasapainoisesti.

Jos omenoita on ylijäämänä syksyllä paljon, taikinan voi tehdä tuplamäärästä ja paistaa kaksi kakkua kerralla — toisen voi pakastaa taikinana valmiiksi vuokaan levitettynä ja paistaa suoraan pakkasesta hieman pidemmällä ajalla, kun tarve tulee. Tämä on kätevä tapa hyödyntää satokauden omenat ilman, että kaikki pitää syödä heti tuoreena.