Arabia Kokki-pata.

Voiko Arabian Kokki-padan laittaa liedelle?

Tähän vastaus riippuu padan iästä. Alkuperäinen, Tapio Yli-Viikarin suunnittelema Kokki-sarja tuotiin markkinoille 1978, ja viimeinen pala – itse Kokki-pata – poistui valikoimista 2011. Sarja valmistettiin kordieriittikeramiikasta, joka on samaa lämpöshokin kestävää materiaalia kuin Arabian aiemmassa Liekki-sarjassa (Ulla Procope, 1957–1979) – ja Liekki-sarja oli nimenomaisesti suunniteltu liedelle ja avotulelle. Tämän takia vanha, kirpputoreilta ja huutokaupoista löytyvä Kokki-pata kestää periaatteessa myös liesikäytön.

Nykyisin myynnissä oleva Uunikokki-sarja on eri materiaalia (vitroposliinia), eikä sen käyttöohjeissa mainita liesikäyttöä lainkaan – ainoastaan uuni, mikro, pakastin ja astianpesukone. Jos etsit liedelle sopivaa Arabia-astiaa juuri nyt kaupasta ostettavaksi, kannattaa siis tarkistaa tuotekohtaisesti, onko kyse Uunikokki-sarjasta (ei liedelle) vai jostain muusta, liesikäyttöön erikseen merkitystä sarjasta. Keraaminen astia ei myöskään koskaan toimi induktioliedellä, koska se ei ole magneettista – tämä pätee sekä vanhaan että uuteen sarjaan.

Kestääkö Kokki-pata astianpesukoneen?

Nykyinen Uunikokki-sarja kestää astianpesukoneen Iittalan oman hoito-ohjeen mukaan. Alkuperäisen, 1978–2011 valmistetun Kokki-padan osalta astianpesukonetta koskevaa alkuperäistä ohjetta ei löytynyt luotettavista lähteistä, joten vanhemman, kirpputorilta hankitun padan kohdalla varovaisin vaihtoehto on pestä käsin, ellei pataan ole merkitty erikseen konepesun kestävyyttä.

Molemmille sarjoille pätee sama nyrkkisääntö: patiaa ei saa siirtää suoraan jääkaapista tai pakastimesta kuumaan uuniin tai liedelle, koska äkillinen lämpötilaero voi halkaista keraamisen astian. Anna padan lämmetä ensin huoneenlämpöiseksi. Kuuma pata kannattaa aina laskea puiselle alustalle tai patalapulle, ei suoraan kylmälle tai metalliselle pinnalle – tämäkin äkillinen lämpötilaero voi säröyttää patiaa.

Sama koskee itse pesua: älä kaada kylmää vettä tulikuumaan pataan heti liedeltä tai uunista oton jälkeen, vaan anna sen jäähtyä hetki ensin. Tämä yksi tapa selittää suuren osan säröytyneistä ja rikkoutuneista keraamisista padoista, riippumatta siitä, kumpaa sarjaa astia edustaa.

Mistä materiaalista Kokki-pata on?

Kaksi eri materiaalia, riippuen sarjasta:

• Alkuperäinen Kokki-pata (1978–2011): kordieriittikeramiikkaa – lämpöshokin kestävää keraamia, joka kestää nopeitakin lämpötilan muutoksia paremmin kuin tavallinen posliini, ja jonka ansiosta pata soveltui myös liedelle ja avotulelle.
• Nykyinen Uunikokki-sarja: vitroposliinia (lasitettua posliinia), joka kestää korkeita uunilämpötiloja (max 250 °C) ja on Arabian oma, pitkään käytössä ollut materiaali uunivuoissa.

Molemmat ovat keraamisia materiaaleja, mutta eivät sama asia – tämä selittää, miksi vanha ja uusi Kokki/Uunikokki-astia käyttäytyvät eri tavalla erityisesti liesikäytössä.

Miksi kaksi sarjaa sekoittuvat toisiinsa hauissa?

Suurin syy sekaannukseen on nimi: monessa kirpputoriblogissa, huutokauppasivustolla ja keskustelupalstalla puhutaan yksinkertaisesti “Kokki-padasta” tarkoittamatta, kumpaa sarjaa käsitellään. Koska alkuperäinen Kokki-pata poistui myynnistä jo 2011, suurin osa käytöstä on nykyään juuri vanhoja, kirpputoreilta ja huutokaupoista löytyviä yksilöitä – ja niiden mukana ei useinkaan tule alkuperäistä pakkausta tai käyttöohjetta. Uunikokki taas on edelleen Arabian aktiivisessa mallistossa ja ostettavissa uutena, joten sen käyttöohjeet löytyvät suoraan valmistajan sivuilta.

Jos oma astia on peritty tai ostettu käytettynä eikä sen alkuperää tiedä varmasti, turvallisin tapa on kohdella sitä varovaisemmin: vältä äkillisiä lämpötilan muutoksia ja kokeile liesikäyttöä ensin miedolla lämmöllä lyhyen aikaa, ei suoraan täydellä teholla pitkäkestoisessa haudutuksessa.

Mihin ruokiin Kokki-pata tai Uunikokki-vuoka sopii?

Sekä vintage Kokki-pata että nykyinen Uunikokki-vuoka sopivat hyvin uunissa haudutettaviin ja paistettaviin ruokiin: laatikkoruoat, patapaistit ja muut pitkään, tasaisella lämmöllä uunissa kypsyvät annokset. Käytännössä sopivia reseptejä ovat esimerkiksi kaalilaatikko, lihapata ja makaronilaatikko – kaikki näistä kypsyvät tasaisesti keraamisessa, lämmön hyvin pitävässä astiassa. Jos resepti vaatii ensin ainesten ruskistamista liedellä, se onnistuu ainoastaan alkuperäisellä, liedelle sopivalla Kokki-padalla tai muulla valurautapannulla – ei nykyisellä Uunikokki-vuoalla, joka on tarkoitettu uuniin, ei liedelle.

Astian koko kannattaa valita ruokamäärän mukaan: pieni, 1,5 litran vuoka riittää 2–3 hengen annokselle, kun taas isompi perheenkokoinen laatikkoruoka vaatii yleensä vähintään 2 litran vuoan, jotta ainekset mahtuvat yhteen kerrokseen eivätkä jää liian paksuiksi kypsymään tasaisesti.

Pyöreä ja kulmikas vuoka eroavat lähinnä siinä, kumpi sopii paremmin uunin tilaan tai pöytään tarjoiluastiana: kulmikas vuoka pinoutuu tiiviimmin muiden astioiden kanssa uunissa, kun taas pyöreä malli on perinteisempi valinta esimerkiksi laatikkoruoille ja padoille, joita hämmennetään kypsennyksen aikana. Molemmat toimivat yhtä hyvin ruoanlaittoon; ero on käytännössä vain muodossa ja siinä, miten astia istuu omaan keittiökaappiin tai -tilaan.

Kannellinen malli on hyödyllinen erityisesti silloin, kun ruokaa halutaan hauduttaa omassa liemessään pitkään ilman että se kuivuu uunissa – kansi pitää kosteuden sisällä samalla tavalla kuin valurautaisessa padassa. Ilman kantta valmistettaessa ruoan pinta ehtii rapeutua enemmän, mikä sopii paremmin esimerkiksi laatikkoruoille, joiden päälle halutaan rapea pinta.