Sima.
Sima käy sitruunasta, sokerista, fariinisokerista ja hiivasta vuorokauden ja kypsyy pulloissa muutaman päivän. Ohje, pullotus ja säilytysajat.
Valmistus
- 01
Pese sitruunat kuumalla vedellä. Kuori keltainen kuoriosa ohuelti kuorimaveitsellä ja säästä se. Poista valkoinen kuoriosa ja viipaloi hedelmäliha, poistaen siemenet.
- 02
Mittaa sitruunankuoret, sitruunaviipaleet, sokeri ja fariinisokeri isoon, vähintään 6 litran kattilaan tai astiaan.
- 03
Kuumenna noin puolet vedestä kiehuvaksi ja kaada se sokeriseoksen päälle. Sekoita, kunnes sokerit ovat liuenneet.
- 04
Lisää loppu vesi kylmänä joukkoon ja anna seoksen jäähtyä noin 37-40 asteiseksi.
- 05
Ripottele hiiva pinnalle, sekoita kevyesti ja peitä astia kannella tai liinalla. Anna käydä huoneenlämmössä vuorokauden ajan.
- 06
Siivilöi sima puhtaisiin pulloihin. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja muutama rusina, ja sulje korkit löysästi, jotta kaasu pääsee purkautumaan.
- 07
Anna pullojen kypsyä huoneenlämmössä noin kolme vuorokautta tai jääkaapissa noin viikon, kunnes rusinat nousevat pintaan. Siirrä sen jälkeen kylmään.
Keittiön muistiinpanot
Sima käy kahdessa vaiheessa: ensin vuorokauden verran avoimessa astiassa, sitten muutaman päivän suljetuissa pulloissa – rusinoiden nouseminen pintaan kertoo, milloin sima on valmista.
Sitruunan käsittely ja käymisen käynnistys
Sitruunan kuoresta käytetään vain uloin, kirkkaankeltainen kerros: valkoinen sisäkuori on kitkerä ja pilaa maun, jos sitä jää mukaan runsaasti. Kuori kannattaa ottaa ohuina suikaleina terävällä kuorimaveitsellä tai raastimella, ja hedelmäliha viipaloida siementen poiston jälkeen mukaan liemeen – suurin osa aromista tulee juuri kuoresta ja hedelmälihasta yhdessä. Keitinvedellä liuotetaan sokerit tehokkaasti, mutta loppuosa vedestä lisätään aina kylmänä, jotta seos jäähtyy nopeasti käsinlämpöiseksi eikä hiivaa tarvitse odotella tuntikausia.
Vinkkejä onnistumiseen
Tärkein yksittäinen virhe on hiivan lisääminen liian kuumaan nesteeseen: yli 45-asteinen vesi tappaa hiivan, eikä käyminen käynnisty lainkaan. Nesteen kannattaa siis antaa jäähtyä käsin tunnustellen kädenlämpöiseksi ennen hiivan ripottelua, ja hiiva kannattaa ripotella tasaisesti pinnalle sen sijaan, että se kaadettaisiin yhteen kohtaan kasaksi. Pullotusvaiheessa korkkeja ei saa kiristää liian tiukalle, sillä käyminen tuottaa hiilidioksidia – tiiviisti suljettu pullo voi parhaimmillaan pursuta yli ja pahimmillaan haljeta paineesta, joten korkin tulee jäädä hieman löysälle. Rusinoiden nouseminen pintaan on paras merkki valmiudesta: jos rusinat eivät nouse muutamassa päivässä huoneenlämmössä, käyminen on ollut liian hidasta, ja pulloja kannattaa pitää lämpimämmässä vielä vuorokausi ennen kuin niitä siirretään kylmään. Liian pitkä käyminen huoneenlämmössä puolestaan tekee simasta kovin kuohuvaa ja hapokasta, joten pullot kannattaa siirtää kylmään heti, kun rusinat ovat nousseet pintaan, vaikka odotettua nopeammin.
Millä aineksia voi korvata?
Osan valkoisesta sokerista voi korvata kokonaan fariinisokerilla tummemman, täyteläisemmän maun saamiseksi, tai käänteisesti käyttää pelkkää valkoista sokeria kevyempään ja vaaleampaan makuun. Sitruunan rinnalle sopii ohut viipale tuoretta inkivääriä keitinvaiheessa, jolloin simaan tulee mukava terävyys – tästä syntyy suosittu inkiväärisima. Rusinoiden tilalla pullotuksessa voi kokeilla muutamaa kuivattua luumua tai aprikoosia, jolloin maku muuttuu hieman makeammaksi ja tummemmaksi, tai käyttää tuoreita marjoja, kuten muutamaa mansikkaa, kesäisemmän version aikaansaamiseksi. Kuivahiivan sijaan käy myös tuorehiiva, jolloin määrä on hieman suurempi kuin kuivahiivalla; annostelu kannattaa tarkistaa pakkauksen ohjeesta, sillä hiivamäärät ja mitat vaihtelevat valmistajan mukaan – katso yleiset mittayksiköt tarvittaessa, jos dl- ja grammamäärät sekoittuvat keskenään. Sokerin kokonaismäärää voi myös vähentää hieman ilman, että käyminen kärsii, kunhan hiivalle jää riittävästi ravinnoksi sokeria käymisen ensimmäisen vuorokauden ajaksi.
Miten tarjoillaan ja säilytetään?
Sima tarjoillaan kylmänä suoraan pullosta, usein osana kevään ja vapun juhlapöytää muiden juomien rinnalla – esimerkiksi inkiväärishotti sopii samaan pöytään raikkaana vaihtoehtona. Valmis sima säilyy jääkaapissa parhaimmillaan noin viikon; sen jälkeen käyminen jatkuu hitaasti kylmässäkin ja maku muuttuu voimakkaammin hapokkaaksi ja kuohuvammaksi. Pullot kannattaa avata varovasti tiskialtaan yllä, sillä paine voi olla yllättävän kova varsinkin, jos ne ovat ehtineet lämmetä hetkeksi huoneenlämpöön ennen avaamista. Sima kaadetaan lasiin juuri ennen tarjoilua, jotta hiilihappo säilyy pisimpään, eikä sitä kannata sekoittaa etukäteen muihin juomiin. Isomman juhlan tarpeisiin ohjeen voi kaksinkertaistaa suoraan, kunhan käymisastia on riittävän suuri jättämään tilaa kuohumiselle vuorokauden käymisen aikana.